Huh nyt helpottaa, kun Neuvottomuuden syyskuu on takana ja hengitämme lokakuun Huolettomuuden voimaa. Nyt on hyvä muistuttaa itseään olemaan tietoisesti huoleton. Anna tämän kuun alla ilmenevien huolien haihtua taivaan tuuliin. Näissä huojentuneissa energioissa maalaan ja kirjoitan tulevan vuoden Voimia ylös Kalenterikirjaksi.
Henkiset vanhempasi ovat pakanneet sinulle runsaan ja herkullisen eväskorin mukaan. Voi kun nyt muistaisit välillä pysähtyä, levittää liinan ja ammentaa elämänenergiaa eväskoristasi.
Alaston kehosi on ansainnut kaikki paijaukset, lempeät sanat, hyvältä tuntuvat vaatteet ja hellivät ateriat joita tohdit sille lahjoittaa. Sinä olet paljaan kehosi lähin käsi, lähin järki ja lähin sydän.
Jooga viikonlopun jälkeisissä tunnelmissa hämmästelen miten olen milloinkaan elämässäni saattanut unohtaa, että aivan kaikki mitä henkisesti ja energeettisesti koen menee kehon kautta. Muistan kyllä pitää kehoni näkemis kunnossa, mutta se tuppaa unohtumaan miten kehossa mukana kulkevat muistijäljet vaikuttavat meihin – kunnes – muutamme tietoisesti sitä koodausta, joka kehossa vallitsee. Tässä sinulle muutama vinkki, miten aloittaa oman kehosuodattimen huomioiminen hellästi samantien:
Vesipeilin seuraava Jooga viikonloppu löytyy klikkaamalla tästä.
Tuhansin säikein on sinut kiedottu viisauteen, rakkauteen ja luottamukseen. Näkymättömänäkin nuo säikeet saavat silmäsi säihkymään heti, kun hengähdät rakkautta tuntien.
Tunne miten voimallisesti Maaemo ympärilläsi luo uutta. Pidä huoli omasta kasvualustastasi, sydänalastasi jossa toivo ja usko hellivät toisiaan. Sinussa uinuva luomisvoima aloittaa kasvun heti kun uskosi johonkin asetat.
Vesipeilin paksu lumipeite alkaa hiljalleen sulaa. Buddha patsas istuu lintupuun alla kivikossa ja valkoinen temppelikanamme nokkii talviruokinnasta jääneet siemenet. Syksyllä jo kyselin Alamökin edessä asuvalta muotopuulta, joko voisin häntä leikata. Jok’ikinen kerta vastasi Pörröpääksi nimetty tuija, että keväämmällä sitten. Kysyin miksi ja hän ihmetteli miksi ihmiset aina kysyvät miksi. Siksi koska se on niin. Keväämmällä sitten. Siitä lähtien Pörröpään ohi kulkiessani muistui usein mieleeni hänen yksinkertainen opetuksensa. Siksi koska se on niin. Ei se kyselemällä muutu. Jotkin asiat vain ovat niin.
Tunnen tuon kauniin ja hyväntuoksuisen viherolion arvostavan sitä, että huolehdin hänestä hellästi, minä puolestani arvostan selkeitä ohjeita. Tänään tulin kulkeneeksi Pörröpään ohitse ja hän ilmoitti, että nyt on leikkuun aika. Hain sakset ja hän neuvoi ottamaan kaikki alas roikkuvat osat pois. Hän muistutti olevansa jalopuu, jonka olemus oli jalostettu kasvamaan ylöspäin kohti valoa. Selkeä ohje kuului: harvenna pois kaikki mikä sojottaa alaspäin. Pohdin miltä puusta mahtoi tuntua, kun oksia leikkasin ja se ilmoitti, että samalta kuin ihmisestä tuntuu hiustenleikkuu. Olotila kevenee ja selkeytyy, kaikki turha jää. Pörröpää alkoi saada takaisin omaa jaloa muotoaan. Harvennus oli tehnyt sille silminnähden hyvää. Osa irrotetuista oksista tuli jättää sen juurille maatumaan ja ravitsemaan sen jaloa kasvua. Pörröpään ja muiden viherolijoiden keskuudessa kirjoitan nyt keväällä ilmestyvää Metsätähtiä -kirjaa. Sen kansista löytyy Voimakorteista ja Voimakirjasta tuttuja voima tekstejä ja vahvistusta polullesi. Sävelessä soivat tuulikellot kumahtelevat ja lammen jää muistuttaa valaiden ääntelyä sulaessaan. Jalostukaamme lempeästi tämän elämän aikana, kukin omiin muotoihimme rakastavan ihmisen tai viherolion avustuksella.
Elämän alleviivauksen ollessa näinkin räikeää,
emme voi kuin todeta asia sellaisenaan.
Niin se on. Olkoon rauha kanssasi.
Kun kohtaat elämässäsi suuren tuskan, pienimuotoisen pahan mielen tai jotakin siltä väliltä, anna sen tehdä tehtävänsä luonasi sulkematta sydäntäsi sen lahjalta. Epämiellyttävien hetkien perimmäinen tehtävä on auttaa sinua pysymään kosketuksissa oman herkkyytesi kanssa ja siten vahvistaa sydämesi totuutta. Joten kuuntele mitä sinussa tuskan värittämän hetken vuoksi alkaa versota. Mikä sinussa sai sen myötä alkunsa? Älä soimaa itseäsi ja siten koveta sydäntäsi. Olet maailmankaikkeuden rakastama lapsi, joten puhuttele itseäsi lempeästi. Kaaoksen keskellä kohtaat oman sisäisen viisaan, perimmäisen ihmisen. Vaikean tilanteen myötä huomaat uuden verson nousevan määrätietoisesti kohti valoa. Sinä rohkea kulkija sait todistaa sen syntyä ja nyt vielä seurata mikä ajastaan puhkeaa kukkaan.